Matkailuartikkeleita Napsuun

Napsu.fi on suomalainen matkailusivusto, josta voi hakea valmismatkoja, äkkilähtöjä, lentoja sekä hotelleja. Samalla sivusto tarjoaa tietoa kohteista, matkavinkkejä, kuvia ja kokemuksia maailmalta. Sivustolla käy viikottain reilut 100 000 uniikkia kävijää.

Aloitimme helmikuussa 2016 Napsun kanssa yhteistyön, missä tuotan sivustolle matkailuaiheisia artikkeleita vierailemistani kohteista, maista ja kaupungeista sekä jaan myös muita yleisesti matkailuun liittyviä vinkkejä.

Ensimmäinen Napsulle tekemäni artikkelini käsitteli Rodosta, missä lomailimme perheen kesken syksyllä 2015. Toisessa jaoin vinkkejä Hongkongista, missä vierailimme reilu vuosi sitten osana toista maailmanympärimatkaamme. Kolmannessa jutussa päästiin puolestaan paljon lähemmäs, nykyiseen kotikaupunkiini Helsinkiin. Kotikaupungistaan kirjoittamisen aloittaminen oli näistä kolmesta itse asiassa haastavinta. Asuessaan tietyssä paikassa sen nähtävyyksiä ei osaa aina ajatella nähtävyyksinä ulkopaikkakuntalaisen silmin. Mutta kun jutussa alkuun pääsi, niin loppua ei meinannut tullakaan! Jännittävää välillä katsella omaa kotikaupunkiaankin vähän erilaisesta näkökulmasta.

napsu

Tulevien artikkeleiden listalla on paljon mielenkiintoisia kohteita ja odotan innolla pääseväni niiden pariin! Liian harvoin tulee palattua matkailumuistoihinsa reissun jälkeen, minkä vuoksi tällainen kirjoitustyö on erittäin tervetullut tehtävä senkin puolesta. Sitä joutuu kaivelemaan muistinsa sopukoita ihan eri tavoin, tulee käytyä läpi reissukuvia muistojen virkistämiseksi ja samalla elettyä uudelleen niitä ihania hetkiä, mitä matkailu tarjoaa.

Matkakuumettahan se tietenkin lisää, etenkin jos on tällainen seikkailijaluonne, joka haluaa nähdä ja kokea uusia asioita ympäri maailman. Suunnitelmia taas on tuleviksi reissuiksi paljonkin, mutta konkreettisia lentovarauksia ei ole vielä tehty. Kesälle 2016 suunniteltu Skotlannin viskiseutuja ja elokuvien kuvauskohteita kiertävä turnee on kuitenkin jo niin pitkälle mietitty, että päivämäärien lukkoon lyönti on enää jäljellä. Savuisen single maltin ystävälle, joka rakastaa karuja Skotlannin maisemia esimerkiksi tv-sarjassa Outlander, ajatus uudesta reissusta noille upeille seuduille saa aikaan suorastaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

Elokuvafestareiden aikaa

Alkusyksy on pääkaupunkiseudulla elokuvafestivaalien aikaa, sillä elokuussa vietetään Tapiolassa Espoo Cinéä ja syyskuun puolella vuorossa on puolestaan Helsingissä järjestettävä Rakkautta & Anarkiaa. Elokuvien ystäville leffafestarit ovat todellinen aarreaitta, jossa pääsee usein näkemään myös sellaisia elokuvia, mitkä jäävät perinteisen Finnkino-levityksen ulkopuolelle.

Leffafestareiden sijoittumisesta alkusyksyyn johtuu, että elokuvalehtiä varten niiden ohjelmistoa pitää käydä läpi pitkin kesää. Lehtien toimituksissa puolestaan laitetaan helposti ovet kiinni heinäkuun ajaksi ja juttujen tekoa varten hankitaan apua freelancereiltä. Niinpä olen yhtenä elokuvalehti Episodin pitkäaikaisimmista avustajista jo muutaman vuoden ajan auttanut tässä päätoimittajaa ja huolehtinut sekä Espoo Cinén että R&A:n juttujen kasaamisesta kesäaikaan.

Festarijuttujen kasaaminen on mielenkiintoista, sillä siinä pääsee aitiopaikalle kuulemaan heti tuoreeltaan, millaisia helmiä tuleville festareille onkaan tulossa. Ja parhaassa tapauksessa myös näkemään mielenkiintoisia elokuvia etukäteen.

Episodin festarijutut koostuvat introsta, mitä varten haastattelen festivaalin johtajaa ja/tai tiedottajaa, sekä varsinaisesta elokuva-arvostelujen osiosta, mikä kesäisin vaatii koordinointia festivaalin tiedotuksen ja muiden freelance-toimittajien välillä. Yksi ihminenhän ei mitenkään pystyisi hanskaamaan parinkymmenen festarielokuvan katselua ja niistä kirjoittamista, eikä se olisi lukijankaan kannalta kovin mielekästä, koska erilaiset näkökulmat jäisivät puuttumaan. Onneksi Episodillekin on vuosien varrella muodostunut tiivis porukka asiantuntevia elokuvatoimittajia ja -kriitikoita, jotka osallistuvat festarileffojen kahlailuun.

Maailman digitalisoitumisen myötä myös festarijuttujen koordinointi on helpottunut. Vielä parisen vuotta sitten kaikki toimittajille lainaan annettavat elokuvien screenerit olivat dvd-muodossa ja tämä tarkoitti sitä, että hain uusia levyjä festaritoimistolta, sovin muiden toimittajien kanssa tapaamisia milloin missäkin ja toimitin levyt katsottavaksi heille, keräsin lainalevyt hieman myöhemmin takaisin ja palautin festaritoimistolle, ja hain samalla uusia elokuvia uudelle kierrokselle. Logistiikan järjestäminen tarkoitti välillä melkoista suhaamista ympäriinsä. Nykyisin suuri osa screenereistä tulee nettilinkkeinä, jolloin logistiikka hoituu oman sähköpostin kautta. Näppärää.

Elokuvafestareiden kokoomajuttujen teko on mielenkiintoista vaihtelua, mutta kaikkein kiehtovinta on päästä haastattelemaan festivaaleille vieraaksi tulevia elokuvantekijöitä. Parisen vuotta sitten haastattelin australialaisen viinidokumentin Red Obsessionin tekijää Warwick Rossia, joka taustatutkimusta tehdessäni paljastui aloittaneen elokuvan teon yhdestä oman nuoruuteni suurimmasta suosikista, totaalisen hömpästä aussikomediasta Young Einstein (1988). Kun kerroin Rossille olevani kyseisen elokuvan ystävä, ohjaajan kasvoille levisi melkoinen hymy. Hän ei nimittäin uskonut, että kukaan enää edes muistaa koko elokuvaa, saatikka että uskaltaisi vielä tunnustaa pitävänsä siitä.

Vuosi sitten tein Episodille kolme R&A-haastattelua, joista jokainen inspiroi valtavasti. Ruotsalaisen Anna Odellin elokuva Luokkajuhla jo itsessään kosketti ja siksi ohjaajan omien näkemysten kuuleminen oli erittäin mielenkiintoista. Jimmy’s Hall -elokuvan vuoksi Helsingissä käynyttä Andrew Scottia olisi puolestaan mielellään voinut jututtaa myös maailmalla tuolloin juuri julkaistun Pride-elokuvan tiimoilta, mutta aikaa haastattelulle oli varattu rajallisesti. Sherlock -tv-sarjan Moriartyna tunnettu Scott suhtautui leppoisasti pieneen uteluun Moriartyn kohtalosta -eli käytännössä katsoen hän nauroi toimittajalle päin naamaa.

Vuosi sitten mielenkiintoisin oli kuitenkin tapaaminen Elämän tanssi -elokuvan pääosanesittäjän Brontis Jodorowskyn kanssa. Kulttiohjaaja Alejandro Jodorowskyn poika joutuu kovaan käsittelyyn isänsä elokuvassa ja hänen kertomuksensa isästään, tämän työskentelyfilosofiasta sekä yleensäkin työskentelystä oman isän ohjattavana oli käsittämättömän mielenkiintoista kuultavaa.

Muutamia näistä tekemistäni haastatteluista löytyy Episodin sivuilta (osa lyhennettyinä alkuperäisestä):

Jokaisella meistä on tarina kerrottavanaan

Toimittajan roolissa on jännittävää kurkistaa erilaisten ihmisten ulkopuolelle näkyvien kulissien taakse. Haastatteluita tehdessä pääsee tutustumaan kiinnostaviin ihmisiin, joita muuten ei välttämättä tulisi koskaan tavanneeksi ja kuulemaan mielenkiintoisia tarinoita ihmiselämästä.

Näiden haastatteluiden kautta sitä todella tajuaa, että meistä jokaisella on tarina kerrottavanaan. Ei kannata luulla, että kiinnostava elämä olisi vain rikkailla ja kuuluisilla, sillä uskomattoman kiehtova historia voi löytyä ihan tavallisen ihmisen takaa kun vain jaksaa kuunnella mitä ihmisellä on sanottavanaan.

Toimittajana uppoan helposti haastateltavan kertomaan tarinaan ja usein jääkin tunne, että tarinaa voisi kuunnella pidempäänkin. Minusta on toimittajana erityisen innostavaa saada avata näitä kuulemiani tarinoita artikkelin muotoon myös muille luettavaksi ja tutustuttavaksi.

Pääsin lokakuussa 2015 julkaistavan Ilmailu-lehden juttua varten haastattelemaan suomalaisen naisilmailun yli 80-vuotiasta pioneeria ja tunnin aikana pitkästä historiasta ehdimme raapaista vain pintaa. Näiden alansa ensimmäisten muisteloita on äärimmäisen mielenkiintoista pysähtyä kuuntelemaan, koska tarinoiden kautta pääsee itsekin kuin tekemään matkan vanhaan aikaan, aikaan jolloin esimerkiksi naisen asema oli erilainen kuin nykyisin. Jutustellessamme nousi esille asioita ja ihmisiä, joita olisi myös kiinnostavaa päästä jututtamaan, kuulemaan heidän muisteloitaan.

Mikä tarinoiden aarrearkku esimerkiksi meidän isovanhemmissamme piileekään! Olen usein harmitellut sitä, etteivät omat isovanhempani enää elä, sillä heidän tarinansa -edes osan siitä- olisin jollakin tavalla halunnut saada kerättyä talteen. Nyt nämä tarinat ovat enää vain muistojen hippusia sieltä täältä omassa ja vanhempieni muistojen aarrearkuissa.

Forum iuvenes – Lakimiesuutiset #3/2015

Sisältöskaala laajenee jälleen, tällä kertaa työmarkkinoiden suuntaan!

Ensimmäinen kirjoittamani ja kuvaamani juttu Lakimiesliiton julkaisemassa Lakimiesuutiset -lehdessä (3/2015) koski nuorten juristien sijoittumista työelämään. Kävin keväällä osallistumassa nuorille juristeille suunnattuun Forum iuvenes -tapahtumaan ja siellä käydyn paneelikeskustelun sekä osallistujien haastattelun pohjalta syntyi artikkeli ”Työn sisältö ja työyhteisö palkkaa tärkeämpiä”.

Uudenlainen sisältöympäristö on toimittajalle usein aluksi haastava kohdattava, mutta pian se muuttuu inspiroivaksi. On kiehtovaa päästä tutkimaan uutta asiaa, tutustua itselle kokonaan uudenlaiseen alaan ja lopulta kirjoittaa artikkeli mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta. Uuden aiheen parissa aivoja tulee tuuletettua oikein kunnolla, mikä taas synnyttää helpommin uusia ideoita ja ajatuksia myös tutumpien aiheiden pariin.

Nostan lisäksi hattua kaikille oikeustieteen pariin suunnanneille. Itsekin harkitsin alaa lukioikäisenä, mutta lainattuani pääsykoekirjat kirjastosta ja nähtyäni niiden paksuuden ja fontin pienuuden, tulin siihen tulokseen, että harkinnaksihan se saa jäädäkin 🙂

Iisalmen Sanomat 25.5.2015: Berliini on monikasvoinen

Olen matkustellut Boliviat ja Pääsiäissaaret, mutta Berliinissä en ollut käynyt koskaan. Se on aina tuntunut olevan liian lähellä: ”Sinnehän voi mennä koska tahansa kun se on ihan tuossa lähellä. Mennään jonnekin kauemmaksi!”. Niinpä Berliini oli jäänyt tutustumatta.

Matkasimme huhtikuussa 2015 ystäväpariskunnan kanssa pidennetyksi viikonlopuksi Berliiniin. Tuloksena siitä syntyi oheinen, varsin tyylikäs aukeama Iisalmen Sanomiin!

Matkablogi avattu Iisalmen Sanomissa

Olen niin sanotusti palannut juurilleni. Aloitin urani toimittajana kotikaupunkini paikallislehdessä Iisalmen Sanomissa kirjoitellen ja valokuvaten ystävieni kanssa juttuja Nuorten sivuille – pääasiallisesti bändihaastatteluita Eppu Normaalista Neljään Ruusuun. Arvelin jopa hetken, että minusta tulisi isona musiikkitoimittaja.

20 vuotta hujahti jonnekin. Sinne minne aika nyt aina katoaakaan.

Nyt olen palannut alkuperäisen toimittajakouluni riveihin freelancerin ominaisuudessa. Perheen kanssa tehtävä ja pian alkava maailmanympärimatka avautuu jatkossa Iisalmen Sanomien matkablogissa! Tervetuloa vierailulle!

Matkalla maailmalle!

Kun rakastaa matkailua, on erityisen ihanaa päästä välillä vähän pidemmälle reissulle. Tänä talvena suuntaamme koko perheen voimin kiertämään maailman ympäri – tiedossa on seitsemän viikkoa istumista lentokoneessa, vuokra-autossa, bussissa, junassa, kaikenlaisen pikaisen roskaruoan syömistä ja kaatumista iltaisin hotellin sänkyyn rättiväsyneenä päivän tutkimusmatkailusta. Mutta kyllä sitä odotetaan! On aivan mahtavaa päästä tutustumaan uusiin paikkoihin, nähdä muutamia tuttujakin kohteita ja ennen kaikkea, päästä hetkeksi pois arjen pyörityksestä.

Yksinyrittäjän päivät saattavat muodostua välillä yksinäiseksi, kun työt tehdään kotona. Jos tiedossa ei ole palaveria, pressinäytöstä tai muuta pakottavaa tarvetta poistua kotoa, ei välttämättä tule lähdettyä mihinkään. Neljä seinää alkavat jossain vaiheessa tuntua hieman ahdistavilta, varsinkin nyt pimeänä vuodenaikana, kun niin pienen hetken päivästä edes näkee ikkunasta ulos.

Pian kuitenkin lähdemme -minä, mieheni Mika ja tokaluokkalainen tyttäremme Tuisku. Voitte kuvitella, että hieman jännittää lähteä näin pitkälle matkalle lapsen kanssa. Teimme 10 vuotta sitten ensimmäisen kerran maailmanympärimatkan, Mika ja minä kahdestaan. Tuolloin kiersimme maapallon toiseen suuntaan ja aikaa reissuun oli varattuna kolme kuukautta. Nyt otamme kiinni viimeksi päivämäärärajan ylittäessämme menettämämme vuorokauden ja aloitamme kierroksemme idästä. Nyt myös matkasuunnitelmamme on lapsen takia maltillisempi  ja vietämme aavistuksen verran pidempiä aikoja yhdessä paikassa.

Matkasuunnitelmamme 2014:

Hong Kong (3 pv)

Australia:
-Melbourne (4 pv)
-Scenic Ocean Drive autolla Melbournesta Sydneyyn (3 pv). Yöpymiset: Lakes Entrance, Eden ja Ulladulla

Uusi-Seelanti (autoillen):
-Christchurch ja Akaroa (4 pv)
-Omarama (6 pv) – lentäjämieheni Mika osallistuu purjelentoleirille, Tuiskun kanssa kiertelemme sillä aikaa lähiseutuja Queenstowniin ja Glenorchyyn sekä Wanakaan päin
-Arthur’s Pass – Marlborough -välinen alue (3 pv)
-Marlborough’n viinialue (2 pv), vierailu mm. Vicarage Lanen viinitilalle
-Siirtyminen Pohjoissaarelle, Wellington
-Tongariro National Park (2 pv)
-Waitomon alue (2 pv)

Havaiji:
-Oahu (4 pv)
-Kauai (3 pv)
-Big Island (4 pv)

Ja viimeiset 4 pv Los Angelesissa ennen kotiin paluuta.

Freelance-toimittajana olen koko matkan ajan käytettävissä. Lisätietoja aikatauluista ja kohteista voi kysellä sähköpostilla (paivi (at) asterion.fi) tai puhelimitse +358 40 577 3566.

Mikäli kaipailet artikkelia tai muuta materiaalia jostakin matkamme varrelta tai haluat lisätietoja, ota ihmeessä yhteyttä!